maanantai 31. lokakuuta 2011

Mielen mallien muuttaminen - uudelleen ohjelmointi

Ajatteluamme ja toimintaamme ohjaavat erilaiset uskomukset, sisäiset mallit, jotka ovat muodostuneet elämämme aikana. Nämä uskomukset ja mallit vaikuttavat ratkaisevasti itsetuntomme rakentumiseen. Uskomuksemme perustuvat lapsuudessa ja nuoruudessa oppimiimme malleihin. Nämä mallit pohjautuvat siihen kuinka meitä on kohdeltu ja mitä ratkaisuja kasvattajamme ovat pitäneet hyvinä. Malleista muodostuu aivoissamme uskomusten ketjuja.

Kun itsetuntomme on huono. Ei tarvita kun joku vaatimaton tapahtuma, joka saa aivomme yhdistämään asian huonoon itsetuntoon tai epäonnistumisen mahdollisuuteen. Tällöin aktivoituu malli, joka tuo mieleemme usein kelatut kuviot omasta huonoudesta. Tämä malli täyttää mielen ennestään tutuilla, itseä kritisoivilla ja epäonnistumista povaavilla mielikuvilla ja ajatuksilla. Uskomme näitä ajatuksia, koska ne ovat meille tuttuja ja tuntuvat siksi varmasti todelta. Nämä ajatuskulut tapahtuvat hyvin sujuvasti, joka kerta melko samalla tavalla. Niiden nostattamat tunteet ovat selviä ja väkeviä ja joudumme niiden valtaan. Kun tämä tapahtuu usein mallit ja niiden voima vahvistuvat. Muovaamme aivoissa hermoratoja, jotka ovat yhä vahvempia ja liittyvät yhä useampaan asiaan. Näin yhä uudet asiat laukaisevat nämä mallit ja niistä tulee yhä hallitsevampia.

Aikuisina meillä on kuitenkin mahdollisuus kohdata ja kyseenalaistaa meille muodostuneet mallit. Voimme itse päättää mitä malleja haluamme elämäämme ohjaamaan. Varsinkin ulkomailla itsetuntoa ja itsevarmuutta kehittäviä valmennusohjelmia on paljon. Ne opettavat huomaamaan, että omat uskomukset eivät läheskään aina perustu tosiasioihin. Ne myös kannustavat siihen, että sisäisiä malleja saa ja voi muuttaa. Lisäksi ne opettavat vaihe vaiheelta tapahtuvan polun jolla vahvistetaan itsetuntoa tukevia lauseita, ajatuksia ja uskomuksia. Yleensä nämä ohjelmat toimivat, eivät niin helposti ja nopeasti kun luvataan mutta periaatteessa kyllä.

Mielen mallien muuttaminen on uuden oppimisprosessi. Asiaa voidaan verrata uusien ohjelmanpätkien koodaamiseen ja syöttämiseen aivojen tietokoneeseen. Aikaisemmin puhuttiin usein uusien kasettien äänittämisestä toimintaasi ohjaamaan. Tämä oppimisprosessi ei oleellisesti eroa muusta elämämme aikana tapahtuvasta oppimisesta, vaikka ehkä aluksi siltä tuntuukin. Olet aikaisemminkin tarkkaillut ympäristöäsi ja kopioinut sieltä mielipiteitä, malleja, käsityksiä ja nämä kokemukset ovat tiivistyneet sinun malleiksi ja ohjelmiksi.

Kysymys on samanlaisesta oppimisesta kuin esimerkiksi ruuanlaitto tai puutarhanhoito. Ei niistä tiedä, eikä niitä osaa ennen kun aloittaa varovaisen kokeilun. Aluksi ei ole mestari mutta koko ajan oppii jotain uutta ja tulee yhä taitavammaksi. Tärkeintä uuden oppimisessa on HALU. Sinun täytyy sanoa "kyllä" uudelle asialle ja avautua vastaanottamaan uutta tietoa.

Tänä päivänä psykologiassa ymmärretään ja hyväksytään jo yleensä se, että omia tulkintoja itsestään ja elämästä saa ja voi muuttaa - itseään saa uudistaa. Olemme vain niin voimakkaasti kiintyneitä omiin sisäisiin uskomuksiimme ja malleihimme, että kavahdamme niihin kajoamista. Henkilökohtaiset uskomukset ja mallit muuttuvat kuitenkin sen verran hitaasti, että huoleen ei ole aihetta. Ehdimme hyvin tottua uuteen minään - uusiin malleihin ja uskomuksiin tämän oppimisprosessin aikana. Itse sitä paitsi päätämme millaisia uskomuksia ja malleja - siis tässä tapauksessa millaisen itsetunnon haluamme itsellemme. Mitään opiskelua ei kannata toteuttaa turhan ryppyotsaisesti se ei paranna oppimistuloksia. Pikemminkin kannattaa ottaa opiskelusta kaikki ilo irti ja nauttia matkasta, eli jokaisesta edistysaskeleesta.

torstai 27. lokakuuta 2011

Todellisuuden rakentaminen

Vietin päivää muistisairaan kanssa. Se on hyvin opettavaista ja havahduttavaa. Muistisairaan kanssa näkee helposti, että meillä jokaisella on oma tapa poimia informaatiota ja rakentaa oma todellisuutensa. Elämme harhassa, että meidän ihmisten maailma ja todellisuus on samanlainen.

Aivot ovat todellisuutta rakentava kone. Ne vastaanottavat informaatiota aisteilta ja muuttavat ne subjektiiviseksi sisäiseksi maailmaksi. Tällä sisäisellä maailmalla on yhteisiä piirteitä ulkoisen todellisuuden kanssa, mutta ei niin paljon kun luulet. Aivoissasi pyörii itsevarma käsittelyjärjestelmä, joka kuulee mitä odottaa kuulevansa ja näkee, mitä odottaa näkevänsä ja kieltäytyy jääräpäisesti myöntämästä virhettään pienimmässäkään asiassa. Kun olet terve voit nauttia tästä omasta maailmastasi, mutta et voi vapautua siitä ja nähdä selvästi mitä ulkomaailmassa todella tapahtuu.

Ihminen on menestynyt lajina näin loistavasti ja valloittanut koko maailman, koska ihmiselle on kehittynyt aikojen kuluessa aivoihin automaattinen tietojenkäsittelyjärjestelmä, joka auttaa nopeasti hahmottamaan maailmaa ja ennakoimaan todennäköisiä vaaroja ja mahdollisuuksia. Toisaalta tämä automatiikka tarkoittaa sitä, että välittömät aistihavaintosi, ovatkin itse asiassa aivoissa tapahtuvan monikerroksisen automaattisen esikäsittelyn värittämiä. Tämä kaikki tapahtuu tietysti sinun parhaaksesi. Ethän halua suorittaa monimutkaisia pohdintoja ja analyysejä vain selviytyäksesi jokapäiväisistä askareista tai television katselusta. On helppompaa kun lähes kaikki tapahtuu automaattisesti.

Itsetunnon ja itsetuntemuksen peruslähtökohta on kaikki mitä havaitsemme aisteillamme käy oman sisäisen mielemme muistojen, ajatusten, tunteiden ja mallien läpi. Lopulta siitä rakentuu kokemamme todellisuus. Psykologinen totuus on, että omalla toiminnallamme muokkaamme koko ajan sitä, mitä nimitämme todellisuudeksi. Meillä jokaisella on oma todellisuutemme. Asia käy hyvin selväksi kun pyytää ihmisiä kirjoittamaan käsityksensä tilaisuudesta, jossa he ovat olleet. Ihmisten kuvaama todellisuus yhteisestä tapahtumasta eroaa toisistaa niin paljon, että on vaikea uskoa heidän kuvaavan samaa tilannetta. Eikä tämä tapahdu vain silloin kun osaanottajat ovat menettäneet muistinsa - päin vastoin, selvänä erot tulevat voimakkaammin esiin.

Tulkitset siis koko ajan, taukoamatta maailmaa. Olet itse mukana vaikuttamassa siihen, mitä näet ja koet. Tämä on tärkeä huomata. Olet siis itse se, joka muokkaa maailmaasi. Sinulla on siis mahdollisuus tehdä maailmastasi, siis todellisuudestasi sellainen kun itse haluat. Mieti halutko rakentaa todellisuudestasi sellaisen, jossa viihdyt ja voit hyvin?

maanantai 24. lokakuuta 2011

Hyväksy puutteesi

Vaikka kuinka yrittäisimme emme koskaan tule täydellisiksi, aina on jotain mitä voimme parantaa. Aina vain paremmaksi, hienommaksi, komeammaksi, viisaammaksi pyrkiminen on loputon noidankehä, se ei pääty koskaan. Aina löytyy joku, joka on vielä parempi, hienompi, komeampi, viisaampi. Siksi on tärkeää, että hyväksymme itsemme juuri sellaisina kun olemme - kaikkine sisäisine ja ulkoisine puutteinemme.

Meidän on lakattava moittimasta ja aliarvioimasta itseämme. Tällaiset itsesyytökset ovat turhia ja ne vahingoittavat itsetuntoamme.

Useimmat meistä ymmärtävät, että ystävää ei pidä haukkua ja moittia, jos hänelle sattuu huono päivä tai hän epäonnistuu jossain. Päin vastoin juuri silloin hän tarvitsee tukea ja ymmärrystä. Kuitenkin meidän on vaikea muistaa ja ymmärtää, että me itse tarvitsemme samalla tavalla tukea itseltämme kaikkein eniten juuri silloin kun asiat eivät suju toivotulla tavalla. Miksi haukumme ja moitimme itseämme juuri silloin, kun meidän pitäisi ymmärtää ja tukea itseämme. Olemme usein itse kaikkein pahimmat kriitikkomme. Totta kai kun tunnemme itse puutteemme ja vikamme, osaamme myös eniten niistä moittia.

Kun teemme virheitä meidän on korjattava tekomme ja pyydettävä anteeksi pystyäksemme jatkamaan. Kaikkein tärkeintä on kuitenkin, että saamme tekomme anteeksi itseltämme. Se on monille meistä kuitenkin kaikkein vaikeinta. Jos haluat kohottaa itsetuntoasi sinun on kuitenkin opeteltava antamaan itsellesi anteeksi.


Nykyään ihmisen ulkoiseen olemukseen kiinnitetään erittäin paljon huomiota. Jokaisen täytyy olla kaunis. Onnellisuus ei kuitenkaan löydy ulkoisesta kauneudesta vaan sisäisestä olemuksesta. Vaikka sisäinen onnellisuus ja iloisuus saakin ihmisen säteilemään ja kaunistumaan. Jos ihminen ei ole sisäisesti eheä, hänen on vaikea olla koskaan aidosti tyytyväinen ulkonäköönsä. Aina löytyy jotain korjattavaa tai sitten on pelko kauneuden rapistumisesta. Sinulla on paljon helpompi olla ja itsetuntosi on paljon parempi, kun hyväksyt ulkonäkösi sellaisena kun se on.

Itsensä hyväksyminen juuri nyt juuri sellaisena kun on, ei tarkoita, että meidän pitää lakata kehittämästä itseämme. Itsensä kehittäminen ja parantaminen on kuitenkin paljon mukavampaa kun tiedämme, että kelpaamme jo sellaisina kun olemme ja voimme rauhassa ilman paineita kehittyä yhä paremmiksi.

Opettele sanomaan itsellesi, että hyväksyt itsesi juuri nyt juuri sellaisena kun olet.

lauantai 22. lokakuuta 2011

Mitä ajattelet sitä saat

Kävin iltakävelyllä. Katselin maisemaa, kuinka se oli muutunut tummaksi, en juuri nähnyt paljoa. Sisältä valoisasta pimeään iltaan siirtyminen sai näkyvyyden hyvin huonoksi. Aivot eivät heti osanneet sopeutua valon määrän muutokseen. Sama maisema, joka päivällä  oli hehkunut väreissä oli nyt vain tummia sävyjä. Valon puute muuti maiseman täysin toiseksi. Jonkin ajan kuluttua aivot sopeutuivat pieneen valon määrään ja aloin nähdä kohtalaisesti pimeässä.

Sitä iltaa katsellessani tuli mieleeni, että samalla tavalla ihminen ajatuksillaan muuttaa oman maailmansa juuri sellaiseksi kun hän sen itselleen maalaa - joko väreillä kirkkaaksi, iloiseksi tai sitten tummaksi, ilottomaksi, synkäksi.

Ajatteletko
  • taas tuli tyrittyä
  • hemmetin tohelo
  • mikään ei onnistu
  • miksi aina minulle käy näin
  • mitähän kamalaa tänään tapahtuu
  • en taaskaan onnistu
  • kukaan ei pidä minusta
Ja saat aikaan stessihormooneita, lihasjännityksiä, masennuksen, huonon itsetunnon.

Vai
  • kaunis päivä tänään
  • tänään onnistun
  • olen ihan ok ihminen
  • minulla on ystäviä
  • osaan tehdä asioita
  • opin uutta
  • nautin elämästä
Ja saat edorfiineja, dopamiinia, iloa, innostusta, hyvää mieltä ja itsetuntoa.

Valinta on sinun - mieti mitä haluat. Saat sitä mitä tilaat.

perjantai 21. lokakuuta 2011

Itsetunto – itseluottamus


Itsetunto – itseluottamus

Wikipedian mukaan Itsetunto eli omanarvontunto tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta, itsekunnioitusta.
Vastaavasti  itseluottamus  tarkoittaa uskoa siihen, että suoriutuu tai selviytyy hyvin siitä, mihin ryhtyy tai joutuu.


Itseluottamus tarkoittaa siis uskoa omaan suoriutumiseen tehtävistä. Ihminen uskoo pystyvänsä saavuttamaan tavoitteensa ja suoriutumaan tehtävistään. Itsetunto taas tarkoittaa omaa sisäistä käsitystä itsestään omasta arvostaan. Sitä miltä tuntuu olla itse omassa persoonassaan. Hyväksyykö itsensä kaikkine hyvine ja huonoine puolineen.


Silloin kun asiat sujuvat hyvin, asioiden tekeminen onnistuu ja itseluottamus kasvaa ja se puolestaan nostaa myös itsetuntoa. Tällöin ei synny ongelmia vaikka itsetunto ja itseluottamus sekoitetaan keskenään.


Jos itsetunto on heikko, ongelmia syntyy kun asiat eivät suju niin hyvin kun toivot niiden sujuvan. Kun et onnistu jossain niin hyvin kuin haluat, et ainoastaan epäonnistu tehtävän suorituksessa vaan koet, että olet epäonnistunut ihminen. Tällainen tunne jää pitkäksi aikaa päälle ja ihminen alkaa soimata itseään kuinka huono hän on – vaikka on vain epäonnistunut jossain tehtävässä, jota muut eivät välttämättä ole edes huomanneet.

Heikon itsetunnon omaava näyttää muille, että osaa.

Heikon itsetunnon omaava ihminen voi olla erittäin taitava ja omata hyvän itseluottamuksen. Minulla oli kymmeniä vuosi hyvä itseluottamus mutta heikko itsetunto. En ollut oikeastaan lainkaan tietoinen itsetunnon merkityksestä ja olemassaolosta. Olin kuin Paluu tulevaisuuteen -trilogian Marty McFlyn, jolla on heikko itsetunto ja joka ei siedä nimittämistä pelkuriksi. Minut sai helposti näyttämään, että osaan ja uskallan pienellä härnäyksellä. Lähdin mm. muutaman viikon harjoituksella 30km:n juoksuun näyttämään, että kyllä se onnistuu harjoittelemattomaltakin – ja onnistuikin ihan hyvin. Samoin opiskeluaikana ylioppilaat pilkkasivat, että keskikoulun käynyt ei osaa matematiikkaa. Pitihän niille näyttää, että parista seuraavasta kokeesta saa huippupisteet, vaikka siinä olikin kova työ. Tällaisia episodeja oli vaikka kuinka paljon.

Jos itsetuntoni olisi ollut yhtä hyvä kuin itseluottamukseni, ei minun olisi aina tarvinnut vastata näihin ärsytyksiin näyttämällä. Olisin voinut vain todeta olevani eri mieltä ja tehdä niin kuin itse halusin, muista riippumatta.

Heikon itsetunnon omaava vertaa itseään jatkuvasti muihin

Jos ihminen kärsii heikosta itsetunnosta, hän ei näe omaa arvoaan. Hän vertaa itseään jatkuvasti muihin ja hänen käsityksensä itsestään vaihtelee sen mukaan miten hän kokee itsensä muihin nähden. Silloin ihminen kokee itsensä hyväksi vain jos kukaan muu ei ole parempi. Ihmisen on tällöin myös vaikea pitää itseään tasavertaisena. Hän on joko huonompi tai parempi kuin muut. 

Elämästä tulee paljon helpompaa ja mukavampaa, jos keskitymme alituisen kilpailun ja toisiin vertailun sijasta siihen, että opettelemme arvostaman itseämme ja ymmärrämme, että kelpaamme juuri sellaisina kuin olemme juuri nyt.