lauantai 25. tammikuuta 2014

Onnea etsimässä


Opettele huomaamaan ero ajatusten, tunteiden, kehon ja toiminnan välillä. Ne vaikuttavat koko ajan toisiinsa ja sotkemme niitä usein puheessa, vaikka ne ovat eri asioita. Monet ongelmat syntyvät näistä virhetulkinnoista. Esimerkiksi sanomme usein, että tunnemme olevamme tunareita, huonoja tai tyhmiä. Nämä eivät ole tunteita – vaikka niin tulkitsemmekin (= ajattelemme) – vaan negatiivisia ajatuksia. Tunne välittää tässä tilanteessa tietoa, että asiat eivät suju niin kun toivoisit – muuta siis toimintaa ja ajatuksia, sanoo tunneviesti sinulle.

Keho

Kehomme avulla koemme maailman ja olemme yhteydessä ympäristöömme. Keräämme informaatiota ympäristöstämme jatkuvasi joka tilanteessa aistiemme avulla. Välitön tulkitsematon tieto tilanteesta löytyy kehosta.

Keho tuntee ja kantaa onnemme ja hyvinvointimme tai sitten pahoinvointimme. Jos aiomme voida hyvin, meidän on pidettävä huolta kehomme tarpeista. Kehomme tarvitsee sopivasti ravinteita ja vettä, unta ja liikuntaa sekä suhteita muihin ihmisiin. Olemme viritetty tarvitsemaan jatkuvasti levon ja aktiivisuuden vaihtelua. Kehomme on ihmeellinen ja sitä kannattaa opetella kuuntelemaan ja sen tarpeisiin vastaamaan.


Tunteet

Tunteet ovat kehon tuntemuksia jotka kuuluu tuntea, sitten ne häviävät ja päätät itse miten reagoit niiden antamaan ohjeeseen. Tunteisiin ei kuulu reagoida heti, eikä niiden tuntemista pidä välttää – silloin ne vain voimistuvat. Yksi elämän tärkeimmistä opeista on oppia tuntemaan tunteensa jolloin niistä pääsee myös irti. Suhtaudu tunteisiisi mielihyvällä, ne ovat oppaitasi elämässä.

Ihminen on viritetty hakemaan hyvää oloa, mielihyvää, välttämään tuskaa ja kärsimystä. Tunteet ovat eräänlainen kehon pikatulkinta kokonaistilanteesta – johtaako tämä tilanne, jossa minä nyt olen hyvään vai huonoon. Näin tunne – kehon pikatulkinta - sisältää paljon informaatiota supistettuna pieneen pakettiin ja yksinkertaistettuna, jotta voisimme nopeasti toimia. Sekä sinä itse juuri nyt ja tilanne muodostavat tämän kokonaisuuden. Näin siis se oletko hyvällä tuulella vai pahalla mielellä vaikuttaa ratkaisevasti tunteisiisi.

Jos kehomme ei ole tasapainossa niin kehomme tulkinnat (= tunteet) tavallisista tilanteista - jotka hyvässä kunnossa tuntuisivat hyviltä – tuntuvatkin nyt surkeilta. Jos tällöin siis tuntuu huonolta – niin tilanne ei sinänsä ole huono – vaan kehon tila jo ennakkoon. Tällöin tilanteen vaihtaminen ei paranna asiaa vaan keho pitää saada voimaan paremmin, eli on kiinnitettävä huomio kehon hyvinvointiin – niin tunteetkin siitä paranevat.

1970-luvulla luultiin, että kun vain ilmaisemme tunteemme riittävän voimakkaasti ne häviävät, eikä niistä ole haittaa. Nykyään tiedämme, että kokiessamme negatiivisia tunteita muodostamme niistä muistijälkiä aivoihin ja siksi koemme jatkossa entistä herkemmin negatiivisia tunteita. Kannattaa siis kokea ja vahvistaa positiivisia tunteita ja näin muodostaa niistä muistijälkiä aivoihin, niin että jatkossa kokee helpommin positiivisia tunteita.

Useimmat meistä eivät tiedä, että tunne kestää vain 90 sekuntia – totta se on, tämä ajan kestää kun tilanteen laukaisemat kemikaalit - jotka aiheuttavat tunteen - poistuvat kehosta. Tunteet tuntuvat kestävän loputtomiin, koska itse ajatuksillamme luomme ne aina uudestaan ja uudestaan.



Ajatukset





Aivomme tuottavat jatkuvasti ajatuksia. Tuntuu usein mahdottomalta olla ajattelematta, ajatuksia vaan tulee jatkuvana virtana. Kehon tarpeet, tunteet ja ajatukset vaikuttavat jatkuvasti toisiinsa. Siksi meidän kannattaa pysähtyä ja ryhtyä tutkinaan ja ymmärtämään, mitä oikein ajattelemme.

Kun kehon tarpeet tulee täyttää ja tunteet tuntea, niin ajatukset ovat vain ajatuksia – aivojen tekemiä konstruktioita, joita voit muuttaa mielin määrin. Jos ajatukset eivät johda sinne minne haluat, voi tulkita ne virhearvioksi – eräänlaisiksi tietokonevirheiksi. Jos ajatuksesi eivät saa sinua voimaan hyvin ne ovat siis bugeja – buuttaa itsesi, eli pysähdy. Jos epämiellyttävä, bugi ajatus ei häviä, naura sille – ja hämmästy kuinka se häviää – se ei kestä naurunalaiseksi joutumista.


Koska olet itse tuottanut omat ajatuksesi, voi valita, millaisia ajatuksia haluat ajatella. Haluatko ajatella negatiivia ajatuksia, jotka saavat sinut voimaan huonosti – vai positiivisia ajatuksia, jotka saavat sinut voimaan hyvin? Tuntuu todella ihmeelliseltä, että me ihmiset ajattelemme negatiivisia ajatuksia ja saamme itsemme voimaan pahoin.

Negatiiviset tai paremminkin huolestuneet ajatukset ovat meidän evoluutiomme tulosta. Luolamiehenä vaaroista huolestuminen on toiminut elämää edistävänä ja näin hyvinvointia lisäävänä ajatuksena. Olemme varautuneet vaaroihin ja näin säilyneet hengissä. Nykypäivänä tilanne on toinen – monesti huolestumisemme aihe on sellainen, ettei sen murehtiminen paranna asemaamme ja oloamme – emme usein voi tehdä mitään asia eteen, murehdimme vaan sitä. Olemme siis evoluution vaikutuksesta ylivirittyneitä negatiivisiin ajatuksiin – ne ovat eloonjäämisasioita vielä tänäkin päivänä meidän ajatuksissamme.

On jo korkea aika ryhtyä muuttamaan vinoutunutta ajatteluamme positiivisempaan suuntaan. Ilman määrätietoista työtä kestää vuosituhansia ennen kun biologiamme korjaa asian. Tämän päivän luolamiehet pitävät tiukasti kiinni negatiivisen ajattelun hyvyydestä, vaikka tiede on jo ajat sitten osoittanut toista – muutumme kovin hitaasti.


Toiminta



Kehosta, tunteista, ajatuksista ja toiminnasta on toiminta se, jota voimme ohjata heti, nyt koko ajan.

Toiminnan tietoinen ohjaaminen edellyttää tietoisuutta, joka edellyttää aikaa. Et voi reagoida heti, sinun on opittava impulssien hallintaa. Voit harjoitella tätä kuten mitä tahansa asiaa.

Opettele pysähtymään kuten liikennevaloissa. Vaikeassa tilanteessa muista punainen valo – pysähdy, hengitä rauhallisesti 10 kertaa, se kestää noin minuutin. Tässä ajassa keho ja mieli rauhoittuu ja voit tarkkailla tilannetta. Ajattele, että nyt tuli keltainen valo, mikä tarkoittaa tarkkaile tilannetta. Huomaa nykyhetki, tunne kehon tuntemukset, tunne tunteet ja huomaa ajatukset. Anna nykyhetken olla sellainen kuin se on ja mieti oma toimintasi siihen. Nyt on vihreä valo, aika toimia tietoisesti tai antaa tilanteen mennä menojaan.




hyvä olo



Olen lukenut Titti Holmerin kirjan lycka nu ja siitä on jäänyt tällaisia ajatuksia.

Kirja opettaa meitä löytämään onnea elämällä nykyhetkessä ja tarkkailemalla nykyhetkeä. Keho, tunne, ajatus ja toiminta. Yhdessä ne muodostavat meidän nykytilamme ja luvat pohjan meidän kokemuksellemme maailmasta. Joka hetki keho, tunne, ajatus ja toiminta vaikuttavat tilanteeseen. Vain lisääntyneen tietoisuuden avulla voit muuttaa nykytilaasi.


Mindfulnes on keino, joka auttaa pysähtymään ja tutkimaan itseämme nykyhetkessä. Mitä tapahtuu kehossa juuri nyt? Mitä tunnemme juuri nyt? Mitä ajattelemme juuri nyt? Mitä teemme juuri nyt? Nykyhetki on se tila, jossa vaikutat elämääsi ja muutat elämääsi. Olemalla tietoisesti läsnä hetkessä, voit luoda sitä elämää, jota haluat elää.

Huomasin juuri, että Titti Holmerin kirja on julkaistu nyt myös suomeksi nimellä Onnellinen nyt.

sunnuntai 12. tammikuuta 2014

Ajatukset ovat energiaa



Ei ole olemassa yhtään täsmällistä todellisuutta – tai yhtä totuutta – vaan meidän todellisuuskäsityksemme on riippuvainen siitä, kuinka mielemme ja aivomme käsittävät ja tulkitsevat sitä, mitä tapahtuu. Jos suuntaamme huomiomme siihen, mitä meiltä puuttuu, ja omiin puutteisiimme, silloin myös näemme juuri sen – ja saamme juuri sitä. Samoin on asianlaita, jos koko ajan panemme merkille sen, mikä ei toimi tai sen, miten asian ”pitäisi olla”. Miksi emme vaihda tätä kiitollisuuteen siitä, mikä on hyvin, siihen, mitä elämässäsi on ja mistä olet iloinen. Näin näkökulmaa vaihtamalla voit kohottaa automaattisesti energiatasoasi, ja kaikki muuttuu helpommaksi ja hauskemmaksi. Kielteiset ajatukset muuttuvat kun teet jotain muuta hetken ajan.

Meidän biologiamme ei ole kiveen hakattu syntymämme yhteydessä vaan siihen vaikuttaa merkittävästi se, miten elämme. Uusi tietomme on ajatusten ja tietoisuuden suuri vaikutus terveyteemme, se, mikä tavallisesti ohitetaan plasebona – joka selittää spontaanit parantumiset tai parantumiset silloin kun on otettu sokeripilleri. Me tulemme terveiksi, koska haluamme sitä tai uskomme siihen, että paranemme. On aika arvostaa ”plasebovaikutusta” sinä suurena voimana, mikä se on.

Ympäristöllä ja ajatuksillamme on paljon suurempi vaikutus elämäämme ja terveyteemme kuin perityillä geeneillä. Kohtalomme ja olemuksemme on paljon enemmän omissa käsissämme kuin olemme uskaltaneet uskoa. Ajatuksemme ja uskomuksemme tekevät meistä elämämme luojia.

Koska ajatukset ovat energiaa, ne voivat vaikuttaa sisäiseen ympäristöömme ja muuttaa terveyden ja sairauden edellytyksiä. Suuri määrä uutta tutkimusta tukee tätä ajatusta. Masennus ja alakuloisuus nostavat kehon tulehdustasoa. Stressillä on välitön kielteinen vaikutus suolistoflooran koostumukseen. Kielteisten ajatusten jauhaminen tai happamana oleminen edesauttaa kehon happamoitumista ja tulehtumista, ja se heikentää terveyttä. Ja toisaalta suuri joukko tutkimuksia osoittaa, että toiveikas ja myönteinen mielentila vahvistaa immuunipuolustusta ja terveyttä. Hyvät, rakastavat suhteet, läheisyys ja turvallisuus ovat vahvistavia terveystekijöitä, jotka antavat edellytyksiä terveelle ja pitkälle elämälle.

Tutkimukset osoittavat, että se mihin uskomme, on se mitä saamme. Aivot eivät nimittäin tee eroa sen välille, mitä me uskomme ja mitä me tiedämme. Ne ovat sille sama asia. Usko ja tieto ovat siis yhtä suuria totuuksia aivoille. Näin niillä selitysmalleilla, joita meillä on sitä, miten maailma toimii, on suuri vaikutus meihin – siitä riippumatta ovatko ne tosia vai eivät.

Onnistumisen takana oleva suuri salaisuus on usko omaan itseen ja siihen, mitä tekee. Tutkimus osoittaa, että olettaessamme tulevamme onnellisiksi mahdollisuus siihen kasvaa. Jos odotamme selviytyvämme jostain, mahdollisuus siinä asiassa onnistumiseen kasvaa. Kun ihminen uskoo itseensä, hän voi suorittaa suurtekoja.

Koska voimme ajatella vain yhtä asiaa kerrallaan, voimme valita, että kohdistamme huomiomme sellaiseen, joka tekee meille ja kehollemme hyvää.
ajattele sitä, mikä tekee sinulle hyvää

Tällaisia ajatuksia ajatusten vaikutuksesta elämänenergiaamme jäi minulle Sanna Ehdin kirjasta Enemmän energiaa! Kohti rikasta, onnellista ja tervettä elämää.

Kun teet sitä, mikä tekee sinut onnelliseksi, ja toteutat unelmaasi, saat valtavasti energiaa.

torstai 9. tammikuuta 2014

Tie onnellisuuteen



Ensimmäinen askel onnellisuuteen edellyttää oppimista. On tärkeä oppia tietämään millä tavalla negatiiviset tunteet ja kielteinen käyttäytyminen ovat haitaksi onnellisuuden tavoittelussa ja miten positiiviset tunteet ovat avuksi. Seuraava vaihe on vakaumuksen kehittäminen. Oppiminen ja kasvatus ovat tärkeitä, koska niiden avulla ihmisessä kehittyy vakaumus muutoksen tarpeellisuudesta ja sitoutumishalu kasvaa. Tämä vakaumus pitää muuttaa päättäväisyydeksi. Sen jälkeen on päättäväisyys muutettava toiminnaksi – vahva päätös tekee mahdolliseksi jatkaa ponnistelua itse muutoksen saavuttamiseksi. Tämä viimeinen vaihe ponnistelu on ratkaiseva tekijä.



On kehitettävä vahva halu tai toive ja kasvatettava suuri innostus. Miten itseensä voi tavallisessa elämässä kehittää niin vahvan muuttumisen innon tai niin pakottavan muuttumistarpeen? Ihmistä rohkaistaan olemaan tietoinen tilapäisyydestään niin, että kun siihen liitetään käsitys ihmisenä olemisen valtavista mahdollisuuksista, herää tunne pakollisesta välttämättömyydestä. Tunne, että minun on käytettävä hyväkseni elämäni jokainen kallisarvoinen hetki.

Miksi muutos ei yleensä onnistu? Se johtuu siitä, että meille tulee tavaksi ja totumme tekemään asiat määrätyllä tavalla. Ja sitten me olemme eräässä mielessä hemmoteltuja ja teemme vain sitä mitä haluamme, asioista joita olemme tottuneet tekemään. Miten siitä voi päästä eroon? Käyttämällä hyväksi tottumusta. Sitkeästi totuttamalla pystymme varmasti omaksumaan uusia käyttäytymistapoja. Mutta edelleen on syytä tiedostaa, ettei todellinen muutos tapahdu päivissä. Jos harjoittelussa tulee vaikeuksia tai ongelmia, enemmän apua on siitä, että pysähtyy arvioimaan tilannetta ja katsoo sitä pitkällä aikavälillä eikä lyhyellä.

Dalailaman ajattelu viittaa hitaaseen kasvuun ja kypsymiseen. Hän uskoo mielen valtavaan, ehkä rajattomaan voimaan – ajatteluun, jota on systemaattisesti koulutettu, kohdistettu ja keskitetty ja jota vuosien kokemukset ja järkevä ajattelu ovat muokanneet. Tarvittiin pitkä aika sen käyttäytymis- ja ajattelutavan kehittymiseen, joka on saanut aikaan kaikki meidän ongelmamme. Pitkä aika tarvitaan myös niiden uusien tapojen omaksumiseen, jotka tuovat onnen. Ei ole mitään tapaa kiertää nämä kolme ratkaisevaa tekijää: päättäväisyys, ponnistelu ja aika. Ne ovat onnellisuuden todellinen salaisuus.

Muuttumisen polulle lähdettäessä on tärkeää asettaa realistiset tavoitteet. Jos odotukset ovat liian suuret, pettymys on valmiiksi pohjustettu. Jos odotukset ovat liian pienet, sammuu halu kokeilla omia rajoja ja saada käyttöön koko todellinen kapasiteettimme.

Koska meillä on kyky käyttää eri näkökulmia, me pystymme ottamaan itsestämme erilleen ne osat, joista haluamme päästä eroon tai joita vastaan haluamme taistella. Kaikki ”harhautuneet” mielentilat, kaikki kärsimystä aiheuttavat tunteet ja ajatukset, ovat periaatteessa vääristyneet siksi, että ne ovat pohjimmiltaan vääriä havaintoja kukin tilanteen varsinaisesta todellisuudesta. Toisaalta kaikkiin positiivisiin mielentiloihin liittyy sellainen ominaisuus, että niitä voi kehittää ja niiden voimaa vahvistaa rajattomasti, jos säännöllisesti valmentautumalla ja jatkuvasti totuttelemalla harjoittaa niitä.

Tämän lähtökohdan perusteluna on se tosiasia, että meidän positiiviset mielentilamme voivat toimia negatiivisten taipumusten ja harhaanjohtavien mielentilojen vastalääkkeenä. Toinen lähtökohta on siis se, että kun näiden vastalääkkeenä toimivien tilojen voimaa vahvistaa, mitä isommaksi se kasvaa, sitä paremmin ihminen pystyy vähentämään ajattelun ja tunne-elämän aiheuttamia kärsimyksiä ja sitä pienemmäksi hän pystyy kutistamaan negatiivisten taipumusten vaikutuksen ja tehon.

Kärsimystä aiheuttavat tunnetilat, kuten kiihtymys ja viha, nousevat esiin pääjuuresta, joka on tietämättömyys: väärä käsitys todellisuuden perimmäisestä luonteesta. Päästäkseen kokonaan eroon kaikista kielteisistä taipumuksistaan ihmisen on turvauduttava tietämättömyyden vastalääkkeeseen ”viisaustekijään”. Viisaustekijään kuuluu todellisuuden perimmäisen luonnon ymmärtäminen.

Mielen varsinainen luonto on puhdas. Negatiiviset tunteet eivät ole osa varsinaista puhdasta buddhaluontoa ja siksi on mahdollista hävittää ne täysin. Dalai Laman menetelmä onnen saavuttamiseksi perustuu siihen kumoukselliseen ideaan, etteivät negatiiviset mielentilat ole välttämättä osa ihmismieltä vaan tilapäisiä esteitä, jotka estävät meidän kaiken alla olevan, luonnollisen ilon ja onnen tilamme esiin pääsyn. Näin neuvoo Dalai Lama onnellisuuden saavuttamista kirjassa Onnellisuuden taito.

lauantai 4. tammikuuta 2014

Onnellisuus




Ihmisen olemassaolon tarkoitus on onnen etsintä.


Elämän tarkoitus


Usein kuulee väitettävän, että onnen tavoitteluun perustuva elämä on itsekeskeistä. Näin ei välttämättä ole. Itse asiassa tutkimukset osoittavat, että itsensä onnettomiksi tuntevat ihmiset ovat taipuvaisia keskittymään vain itseensä ja ovat usein sosiaalisesti eristyneitä ja epäluuloisia. Sen sijaan onnellisten ihmisten on havaittu olevan yleensä seurallisempia, joustavampia ja luovempia ja sietävän elämän jokapäiväisiä pettymyksiä paremmin kuin onnettomat ihmiset. Mikä kaikkein tärkeintä, onnellisten ihmisten on havaittu olevan rakastavampia ja anteeksiantavampia kuin onnettomien ihmisten.

Onnellisuus on todellinen tavoite, jota kohti voi edetä ottamalla selviä askeleita. Onnellisuuden voi saavuttaa mielen harjoittamisen avulla. Tiettyä sisäistä järjestelmällisyyttä noudattamalla ihminen voi saada aikaan muutoksen koko asennoitumisessaan, elämänkokemuksessaan ja suhtautumisessaan elämään. Onnellisuuteen pyrkimisestä on hyötyä paitsi itselle myös koko perheelle ja lopulta koko yhteiskunnalle.

Onnellisuus riippuu enemmän ihmisen mielentilasta kuin ulkoisista olosuhteista. Itse asiassa sillä, tunteeko itsensä tietyllä hetkellä onnelliseksi vai onnettomaksi, ei useinkaan ole juuri mitään tekemistä sen hetkisten olosuhteiden kanssa vaan tunne on riippuvainen siitä, millä tavoin tilanteen hahmottaa, miten tyytyväinen on siihen, miten itsellä asiat ovat. Tyytyväisyyden tunteeseen vaikuttaa hyvin vahvasti taipumuksemme vertailla asioita ja olosuhteita.


onnellisuus on sisäistä


Mitä suurempi on mielentyyneys, mitä suurempi on mielenrauha, sitä suurempi on kyky elää onnellista ja iloista elämää. Se, että mieli on tyyni tai rauhallinen, ei merkitse sitä, että olisi täysin ajatukseton tai aivan tyhjä. Mielenrauhan ja mielentyyneyden perustana on lempeys ja myötätunto. Silloin herkkyystaso ja tunnetaso ovat hyvin korkeat. Niin kauan kuin ihmiseltä puuttuu sellainen sisäinen kurinalaisuus, joka tuottaa tyynen mielen, olivatpa hänen ulkoiset edellytyksensä ja olosuhteensa miten hyvät tahansa, hän ei pysty niiden avulla saavuttamaan iloa ja onnellisuutta.


Mielen valmennus onnellisuuteen


Toisinaan ihmiset sekoittavat onnellisuuden ja mielihyvän. Aina valintatilanteessa kysy: ”Tuottaako se sinulle onnellisuutta?”

Ensimmäinen askel onnellisuuden tavoittelussa on oppiminen. Ensin on opittava, millä tavalla kielteiset tunnetilat ja käyttäytymistavat ovat meille vahingoksi ja millä tavalla myönteisistä tunteista on hyötyä. Myönteisten mielentilojen kuten ystävällisyyden ja myötätuntoisuuden kehittäminen johtaa psyykkiseen terveyteen ja onnellisuuteen.

Aivojen rakenne ja toiminta tekevät mahdolliseksi mielen systemaattisen harjoittamisen, onnellisuuden kehittämisen ja aidon sisäisen muutoksen valitsemalla tietoisesti positiiviset mielentilat, kohdistamalla huomio niihin ja vastustamalla negatiivisia mielentiloja. Meillä on syntyessämme aivot, joissa on valmiiksi tiettyjä vaistomaisia käyttäytymismalleja geneettisinä kytkentöinä: olemme älyllisesti, emotionaalisesti ja fyysisesti virittäytyneet vastaamaan ympäröiviin olosuhteisiin tavalla joka auttaa selviytymään. Nämä perusohjeet on kirjoitettu lukemattomien hermosolujen aktivointimalleihin, tarkasti määrättyihin aivosolujen yhteenliittymiin, jotka jokainen tietty tilanne, kokemus tai ajatus laukaisee toimimaan. Aivojemme kytkennät eivät kuitenkaan ole jähmeitä, vaan aivomme ovat myös sopeutumiskykyiset, plastiset.

Juuri tähän aivojen ominaisuuteen perustuu fysiologinen mahdollisuus kehittää mieltä. Ottamalla käyttöön ajatukset ja harjoittelemalla uudenlaisia ajattelutapoja pystymme muuntamaan hermosoluja ja vaikuttamaan aivojemme työskentelyyn. Siihen perustuu myös idea sisäisestä muutoksesta, joka alkaa oppimisesta ja edellyttää kurinalaista työskentelyä, jossa ”negatiivinen ehdollistuma” vähitellen korvataan ”positiivisella ehdollistumalla”.

Me kaikki etsimme onnea. Ja on selvää, että rakkaus, ystävällisyys, läheisyydentunne ja myötätunto luovat onnellisuutta. Meillä kaikilla on myötäsyntyinen kyky tuntea myötätuntoa - ihmisen kaikkein pohjimmainen luonto on lempeys.

On tieteellisten tosiasioiden vastaista väittää, että ihmisellä olisi synnynnäinen taipumus sotimiseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Sellaista käyttäytymismallia ei ole geneettisesti ohjelmoituna ihmisluonnossa.



Meidän on mietittävä mikä elämässä on todella arvokasta, mikä antaa elämällemme tarkoituksen ja pantava sen perusteella asiat arvojärjestykseen. Meidän tulee kehittää perimmäisiä hyvin inhimillisiä ominaisuuksia – lämpöä, ystävällisyyttä, myötätuntoa. Silloin elämästämme tulee rauhallisempi – onnellisempi.

On äärimmäisen tärkeää tajuta myötätunnon hyödyllisyys ja saada halu kehittää sitä. Kun alkaa mielessään suhtautua suopeasti ajatukseen myötätunnosta, heti kun tämä ajatus aktivoituu, silloin suhtautuminen muihin muuttuu automaattisesti. Kun lähestyy muita myötätuntoisesti, se vähentää automaattisesti pelkoja ja sallii avoimuuden suhteessa muihin. Se luo myönteisen ja ystävällisen ilmapiirin.



Tällaisia ajatuksia jäi mieleen Dalai Laman kirjasta Onnellisuuden taito.