torstai 26. maaliskuuta 2015

Rohkeus elämään


Törmäsin tosi hienoon kirjoitukseen, Emilia Lahti kirjoittaa todellisesta rohkeudesta ja arjen sankaruudesta tähän tapaan:


Rohkeus juontuu latinankielen sanasta cor, joka tarkoittaa sydäntä. Rohkeus onkin alun perin tarkoittanut ”puhua rohkeasti sydämestään” l. ilmaista itseään avoimesti ja rehellisesti. Se viittaa oman tarinan kertomiseen juuri sellaisena, kuin se on – vaikka sillä riskillä, että joutuu naurunalaiseksi tai väärinymmärretyksi. Syvimmältä olemukseltaan rohkeus siis liittyy haavoittuvuuden sietämiseen ja sisimpään olemukseemme asti ulottuvan epävarmuuden hyväksymiseen.

Yksi huippuhieno piirre rohkeudessa - jos ymmärrämme sen avoimuutena kokemuksille, ihmisille ympärillämme sekä itsellemme - on, että rohkeus ei ole jotain mitä meillä joko on tai ei ole. Sydämen rohkeutta voidaan opettaa, oppia ja harjoitella. Tämän tyyppinen, hyveistä kumpuava rohkeus on kokonaisvaltainen olemisen tapa, toimintamalli – kokonainen elämänfilosofia. Vaatii rohkeutta olla haavoittuva, pyytää apua ja sanoa kun tuntuu, että on jollain tavalla kadoksissa tai sisäisesti sykkyrällä. Kauneus tässä on se, että kun teet niin ja laitat toivosi tosiasiaan, että voimme valita tekomme, muuttaa tapaamme ajatella ja siten tarkoituksenmukaisesti luoda psykologisesti turvallisia paikkoja ja ympäristöjä, joissa toiset tuntevat olevansa suojassa, olevansa hyväksyttyjä ja rakastettuja. Tekemällä niin me myös vapautamme itsemme odotusten kahleista ja sisintämme suojaavien muurien rakentamisen pakotteesta – olemaan vain mitä olemme. Emme enempää, emme vähempää.

Katso koko teksti täältä Todellinen rohkeus ja arjen sankaruus hyvinvoinnin avaimin

courage jpn

Voiko sen hienommin sanoa. Vetää sanattomaksi näinä aikoina. Kuinka moni uskaltaa avata itsensä, asettua haavoittuvaksi ja kohdata muut ilman suojavarustuksia. Olen yrittänyt opetella sitä ja kuitenkin huomaan oman vajavaisuuteni. Kiitos tästä muistutuksesta Emilia.

Olen huomannut, että tarvitaan rohkeutta kohdata itsensä ja rakentaa itsetuntoaan, jotta pystyisi hyväksymään ja rakastamaan itseään juuri sellaisena kuin on. Vasta kohdattuaan omat demoninsa on ihminen valmis avautumaan muille.

Vasta löydettyään sisäisen viisautensa ja valonsa sekä rakkauden ja myötätunnon itseään kohtaan on ihminen valmis jakamaan tätä. Rakkaudessa ja myötätunnossa on se hieno piirre, ettei se jakamalla vähene – päinvastoin se tuntuu lisääntyvän.




Oletko sinä se mikromuutos lähipiirissäsi joka käynnistää hyvinvoinnin kasvua ruokkivan ilmapiirin muutoksen?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti