Jokainen tarvitsee positiivista vahvistusta ja kaikkein eniten sitä tarvitsee itselleen tärkeimmältä henkilöltä itseltään. Jos ei saa vahvistusta itseltään, ei myöskään opi ottamaan vahvistusta vastaan. Näin ei osaa ottaa muiden kehuja vastaan ja nauttia niistä kunnolla. Siksi usein haluaa raivokkaasti lisää kehuja ja kiitosta muilta, eikä koskaan tule tyytyväiseksi. Elää jatkuvassa vahvistuksen puutteessa.
Olet jo aloittanut itsesi hyväksymisen harjoittelun. Tiedät, että olet jo hyvä ja taitava. Koska itsetuntosi riippuu suuresti siitä, miten puhut itsellesi joko ääneen tai sanattomasti, voit parantaa itsetuntoasi toistelemalla itsellesi innokkaasti ja vakuuttuneena: ”Minä pidän itsestäni! Minä pidän itsestäni!” Kun olet tehnyt tätä aikasi voit siirtyä puhumaan vielä vaakuttavammin: ”Minä rakastan itseäni! Minä rakastan itseäni!” Se voi tuntua oudolta, mutta se tehoaa kun sitä jaksaa toistaa riittävän usein riittävän vakuuttavasti. Jos tunnet, että sinun on vaikea todella uskoa itseäsi kun sanot; ”Minä rakastan itseäni.” Silloin tarvitset erityisen paljon tätä harjoitusta. Älä välitä mielen mallien vastaväitteistä. Sinä olet itsesi herra – ei mielesi ja sisäiset mallisi. Ole pomo, ota ohjat käsiisi.
Voiko ajatuksen voimaa todella käyttää mihin vain? Voi kyllä ja sitä on aina käytetty tietoisesti tai tiedostamatta. Tämä maailma on luovien ajatustemme tulos.
Mieti millainen haluat olla. Mieti millaisia ominaisuuksia toivot itselläsi olevan. Mitä haluat tehdä? Jokaisen on itse mietittävä millaiseksi haluaa tulla. Kun sinulla on kuva itsestäsi tulevaisuudessa voi valita mitä vahvistuksia haluat itsellesi, jotta pääset sinne.
Annastina Vrethammar kuvaa kirjassaan Ajattele elämäsi hyväksi uskonvarmistuksia suunnilleen seuraavaan tapaan. Uskonvarmistukset ovat tietoisesti muotoiltuja, myönteisiä ajatuksia. Ajattele ne, kirjoita ne ja lausu ne ääneen tai hiljaa mielessäsi. Teitpä miten tahansa, ajatuksiin kannattaa liittää vahva tunnelataus ja eläytyminen. Liitä uskonvarmistukseen sisäinen mielikuva siitä lopputuloksesta, johon uskonvarmistuksella tähtäät. Uskonvarmistusta kutsutaan usein ”tieteelliseksi rukoukseksi”. Uskonvarmistaminen tapahtuu mielen tietoisessa osassa, ja sitä täytyy toistaa niin kauan että se ”menee perille”, toisin sanoen tavoittaa alitajunnan.
Periaate on sama kuin kaikessa oppimisessa. Me opimme asioita – ajamaan autoa, polkupyörää, uimaan, kävelemään, juoksemaan – yrittämällä ja toistamalla. Kun opimme asian, se automatisoituu mielessämme. Sama pätee mielen harjoituksiin. On käynyt ilmi, että alitajuntamme on äärettömän vaikea erottaa toisistaan motorista harjoittelua ja henkistä. Useat urheilijat käyttävät mielikuvaharjoittelua ja saavat aktivoitua ja harjoitettua samoja lihaksia joita käyttävät fyysisissä suorituksissa.
Me kaikki olemme käyttäneet uskonvarmistuksia, usein vain tiedostamattomasti. Nyt alamme käyttämään niitä tietoisesti ja niistä tulee osa jokapäiväistä elämäämme. Emmekä enää pyydä sellaista, mitä emme halua. Kun aikaisemmin emme tienneet, millainen on sanan voima, ja olimme täynnä pelkoa ja epävarmuutta – varmistimme uskoamme sanomalla: ”Minä en osaa … Minä en selviä tästä. Kukaan ei välitä minusta. Olen liian vanha jne.”
Yleensä kannattaa kokeilla uskonvarmistusta ensin aineellisiin asioihin, konkreettisiin asioihin. Miksi? Siksi, että se on helpompaa ja tulokset näkyvät nopeammin. Näyttää siltä, ettei sellaisille uskonvarmistuksille ole erityisen vahvaa vastarintaa alitajunnassa, sinne aikaisemmin syötetyissä ohjelmissa.
Oleellista on, että heti kun olemme saaneet selkeän kokemuksen asiasta, me tiedämme miten uskonvahvistus toimii. Tiedämme, että se todella toimii. On hankittava oma vahvistus sille, että ajatuksen mahti on toimiva. Vaikka lukisi miten paljon tahansa, siitä ei ole apua kuin innostajana.
Kun alat soveltaa uskonvarmistusta kaikille elämänalueille, muista että olet vastuussa kaikesta mitä saat. Älä käytä uskonvarmistusta harkitsemattomasti ennen kuin olet miettinyt oletko valmis ottamaan vastuun seurauksista. Esimerkiksi haluatko päästä huipulle? Oletko valmis ottamaan vastuun kasvavasta työtaakasta, vastuun muista, vastuu ainaisesta kiireestä? Hyvä, sellaisia ihmisiä tarvitaan.Uskonvarmistuksen käyttäminen toiveiden ja tarpeiden tyydyttämiseen on hyvin paljon terveellisempää kuin toteutumattomien, tukahdutettujen toiveiden mukana raahaaminen. Ne johtavat vihaan, ahneuteen, kateuteen, pahansuopaisuuteen jne.
Uskovarmistukset ovat tiettyyn päämäärään suunnattuja ajatuksia ja kuvia, kaikilla elämän alueilla toimivia luovuuden periaatteiden sovellutuksia. Syviä uskonvarmistuksia, jotka suuntautuvat terveyteen, sopusointuun, kauneuteen, viisauteen, rakkauteen ja mielenrauhaan ei voi tehdä päivän kuluessa liikaa. Täytä itsesi ja muut ihmiset sopusoinnulla ja rakkaudella. Koe olevasi terve ja ehyt ja eläväsi terveyden, eheyden ja mielenrauhan täyttämässä elämässä. Tällaisille minuutin ohjelmille on paljon hetkiä päivän mittaan, lyhyitä aikoja jotka muutoin täyttyvät repivistä ajatusohjelmista.
Tarpeemme ja toiveemme ovat oikeastaan vankila, ne ovat kahleet. Onko silloin viisasta toteuttaa toiveet, harjoittaa uskonvarmistusta. Tarpeista ja toiveista emme pääse eroon sillä, että tukahdutamme ne. Sitä mukaa kun työstämme niitä, saavutamme päämäärän toisensa perään, toivomisen tarve näyttä vähenevän. Monet toiveet kutistuvat näennäistoiveiksi, kun elämme sitä mikä me olemme, emme enää tarvitse kaikkea.
On toive mikä tahansa, on parasta valita yksi tai kaksi kohdetta kerrallaan ja suunnata ajatusenergia niihin kunnes ne toteutuvat. Kokemukset osoittavat, että on varminta olla hajottamatta energiaa likaa. Eri uskonvarmistusten suhteen aika aloittamisesta päämäärän saavuttamiseen voi vaihdella huomattavasti. Siihen voi mennä päivä, viikko, kuukausi, vuosi … Älä koskaan luovu yrittämästä ennen kuin olet tehnyt uskonvarmistusta joka päivä kuukauden ajan. Kitkatekijät ovat omassa itsessämme ja uskonvarmistusta tehdessä ne nousevat usein pintaan, näkyville.
Parasta on sijoittaa eri asioiden uskonvarmistukset eri kohtiin päivästä. Tuntuu olevan sääntönä, ettei meillä näytä olevan aikaa kuin kaksi viidentoista minuutin jaksoa päivässä. Tietenkin meillä on paljon enemmän aikaa, mutta mielemme väittää ettei ole. Kun se minkä vuoksi teet uskonvarmistuksia, on tärkeää sinulle, ehkä suorataan elinkysymys, sinulla ei pitäisi olla vaikeuksia löytää aikaa useampaan viisitoistaminuuttiseen.
Mitä pinnistelemättömämmin olemme varmistamisen aikana, sitä nopeammin tilaus ylittää alitajunnan kynnyksen ja rupeaa vaikuttamaan. Varmistu että olet yksin huoneessa, jossa on hiljaista ja yritä päästä eroon jännityksestä ennen kun aloitat. Aloita aina tarkkailemalla hengitystäsi. Lyhyen hengityksentarkkailun jälkeen hengitys on rauhallinen ja tasainen, se on hyvin tärkeää varmistuksen ja visualisoinnin kannalta. Suosittelen, että paikka on aina sama, mikäli se suinkin on mahdollista. Älä kuitenkaan tee varmistuksesta liian vakavaa ja juhlallista. Tee siitä leikki ja mene siihen mukaan – silloin se toimii nopeammin ja paremmin. Jähmeä totisuus aiheuttaa jännityksiä, leikki luo pinnistelemättömän mielentilan.
On käytettävä niitä sanoja, jotka tuntuvat hyviltä, jotka tuottavat mielihyvää. On muistettava, että sanat ovat symboleja, joille me itse annamme tietyn sisällön. Se sisältö on muutettavissa oman sisäisen muutoksemme avulla. Ei voi liian usein painottaa sitä, että elämys, tunne, lataa sanat ja kuvat ja siis tuottaa energian joka aineelliseen toteutumiseen tarvitaan. Sinun varmistuselämyksesi on se joka tekee toiveesta totta.
Kukaan toinen ei luo omaa elämäämme. Ellemme tiedä, mitä haluamme on korkea aika ottaa siitä selvää.
Muista, että aina kun tarvitset tukea ja vahvistusta sinulla on joku – sinä itse, joka voi antaa sinulle niin paljon vahvistusta kun vain haluat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti