tiistai 31. maaliskuuta 2015

Keskeisten tapojen muuttaminen - kehityksen kierre


Kuvitellaan, että yrityksissä tehdään harkittuja, järkeviä päätöksiä, mutta todellisuudessa yritykset eivät toimi niin.Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat toista. Yrityksiä ohjaavat syvään juurtuneet yhteisölliset tavat, eli toimintamallit, jotka koostuvat työntekijöiden itsenäisistä päätöksistä. Ja nämä tavat vaikuttavat toimintaan paljon voimakkaammin kuin kukaan aikaisemmin ymmärsi.

Alcoan tavoite – ei yhtään työtapaturmaa


Minuun teki syvän vaikutuksen Paul O’Neillin neuvokkuus ja päättäväisyys käyttää tapojen voimaa muuttamaan alumiinin tuottaja Alcoa erinomaiseksi, kannattavaksi ja vastuulliseksi yritykseksi.

Voiko Suomessa kukaan kuvitella, että ison pörssiyrityksen toimitusjohtajaksi palkattu mies ilmoittaisi virkaanastujaispuheessaan sijoittajille ja muille sidosryhmille tavoitteensa. ”Haluan kiinnittää huomionne työntekijöiden turvallisuuteen… Haluan tehdä Alcoasta Amerikan turvallisimman yrityksen. Meidän pitää tähdätä siihen, että tapaturmia ei satu lainkaan.” ”Ennen kun jatkan pidemmälle, haluan osoittaa teille tämän tanssisalin hätäuloskäynnit. Takaosassa on pari ovea. Jos jotakin poikkeavaa tapahtuu, kävelkää rauhallisesti huoneesta ulos, menkää portaat alas, aulan poikki ja ulos rakennuksesta.”

Vähitellen heräsi kysymyksiä teknisistä suunnitelmista, pääomasuhteista jne. ”Mahdoitteko ymmärtää, mitä juuri sanoin.” ”Jos haluatte tietää, kuinka Alcoalla menee, tarkkailkaa turvallisuustilastoja. Tapaturmien väheneminen kertoo siitä, että työntekijämme ovat päättäneet osallistua prosessiin, jolla on merkitystä: he ovat omistautuneet tavoittelemaan laadukasta toimintaa. Turvallisuuden paraneminen osoittaa, että onnistumme muuttamaan tapoja koko yrityksen laajuudella. Sen perusteella meitä pitäisi arvioida.”

O’Neill uskoi, että jotkut uskomukset voivat aloittaa ketjureaktion, jolloin ne muuttavat muitakin tapoja levitessään koko organisaatioon. Jotkut tavat ”keskeiset tavat” ovat merkittäviä silloin kun haluaa uudistaa yrityksiä ja elämää. Keskeisistä tavoista alkaa prosessi, joka ajan mittaa muuttaa kaiken.

O’Neillin turvallisuussuunnitelmaa kuvattiin tapojen kehän avulla. Hän nimesi yksinkertaisen ärsykkeen: työtapaturman. Hän perusti automaattisen rutiinin: aina kun joku loukkaantui, yksikön johtajan piti ilmoittaa asiasta O’Neillille 24 tunnin kuluessa ja esitellä samalla suunnitelma, jonka avulla varmistettiin, ettei niin enää koskaan tapahtuisi. Sitten seurasi palkinto: ylennyksiä saivat vain henkilöt, jotka toteuttivat suunnitelmaa.


yhteisöllinen tapojen kehä


Jotta turvallisuusohjelmaa voitiin toteuttaa, piti uudistaa koko yhtiön toiminta. Turvallisuuden parantaminen oli kuitenkin sellainen asia, että sitä kenenkään oli vaikea vastustaa ja näin saatiin toteutettua sellaisia uudistuksia, jotka aikaisemmin olivat olleet mahdottomia.



 
Tämän esimerkin valossa on helppo nähdä se voima mikä ajatuksella ”kaveria ei jätetä” on yhteisten tulosten saavuttamisen kannalta. Nykyään vain ajatus ”kaveria ei jätetä” on kovasti poissa muodista, ja tulokset kyllä näkyy.

Suomi tarvitsee liikevoimaa - uskoa tulevaisuuten


Niille, joita kiinnostaa nostaa Suomi tästä suosta, johon olemme juuttuneet, suosittelen kirjaa lämpimästi. On turha luulla, että tämä maa nousee säästämällä, leikkaamalla, syyttämällä, valittamalla. Tätä on jo kokeiltu vuosia. Ajattelun ammattilainen Lauri Järvilehto sanoo blogissaan, Suomi tarvitsee lisää liikevoimaa. Kyllä, kyllä liikevoimaa tarvitaan, sen minäkin ymmärrän ja se on helppo huomata, mutta miten sitä liikevoimaa – energiaa, muutosta - saadaan aikaan.

Mikä on sellainen ”keskeinen tapa” jolla voidaan muuttaa koko kansan käyttäytymistä ja tapoja niin, että saadaan aikaan positiivisten tapojen ja muutosten kierre. Miten johtajat saadaan ajattelemaan kehitystä (eikä Ruotsiin ja Espanjaan muutamista) ja miten työntekijät saadaan tekemään töitä innostuneesti ja sitoutuneesti (eikä miettimään lakkoilua) ja miten poliitikot saadaan ajamaan yhteistä etua (oman uuden työpaikan tai oman eturyhmän miellyttämisen sijasta). Siinä sitä on miettimistä, mietitään, mietitään, kyllä kai joku jotain keksii.

Suomen ongelma on tällä hetkellä asenne. Jatkuva voivottelu on saavuttanut uskomattomat mittasuhteet. Päättäjät ja media lietsovat toivottomuuden sanomaa joka päivä. Kansa täytyy saada kriisitietoiseksi. Kriisitietoisuuden lisääminen ei ole ratkaisu Suomen ongelmaan, se on itse osa ongelma – se tekee pelokkaaksi, jolloin ei uskalla tehdä mitään. Pelko lamauttaa, kuten hyvin tiedetään.


Ihminen tarvitsee turvallisuutta, jotta luovuus voisi kukoistaa. Yhteistyöllä saa paremmin aikaan tuloksia kun toisiamme vastaan taistelulla, taistelu jumiuttaa ajatuksia ja toimintaa. Koko kansa pitäisi päästää tekemään töitä, ei vain ne, jotka nyt sattuvat olemaan sopivissa työpaikoissa. Ihminen lamautuu, jos hän ei tunne olevansa minkään arvoinen – nykyään työttömät ja monet nuoret.

Mikä on se keskeinen tapa, jota muuttamalla saadaan aikaan prosessi, joka vähitellen muuttaa kaiken?

2 kommenttia:

  1. Johtajan tehtävä on saada alaisensa kukoistamaan. Kuinka moni johtaja toimii niin.

    https://www.mandatumlife.fi/life-journal/artikkeli/-/article/esa-saarinen-tyoelamassa-vallitseva-negatiivisuus-syo-motivaatiota

    VastaaPoista
  2. Goldfish Slots & Casinos | Toulouse - Thauberbet.com dafabet dafabet 1XBET 1XBET 474idn judi idn judi onlen - Legalbet.co.kr

    VastaaPoista