perjantai 21. lokakuuta 2011

Itsetunto – itseluottamus


Itsetunto – itseluottamus

Wikipedian mukaan Itsetunto eli omanarvontunto tarkoittaa tietoisuutta omasta arvosta, itsekunnioitusta.
Vastaavasti  itseluottamus  tarkoittaa uskoa siihen, että suoriutuu tai selviytyy hyvin siitä, mihin ryhtyy tai joutuu.


Itseluottamus tarkoittaa siis uskoa omaan suoriutumiseen tehtävistä. Ihminen uskoo pystyvänsä saavuttamaan tavoitteensa ja suoriutumaan tehtävistään. Itsetunto taas tarkoittaa omaa sisäistä käsitystä itsestään omasta arvostaan. Sitä miltä tuntuu olla itse omassa persoonassaan. Hyväksyykö itsensä kaikkine hyvine ja huonoine puolineen.


Silloin kun asiat sujuvat hyvin, asioiden tekeminen onnistuu ja itseluottamus kasvaa ja se puolestaan nostaa myös itsetuntoa. Tällöin ei synny ongelmia vaikka itsetunto ja itseluottamus sekoitetaan keskenään.


Jos itsetunto on heikko, ongelmia syntyy kun asiat eivät suju niin hyvin kun toivot niiden sujuvan. Kun et onnistu jossain niin hyvin kuin haluat, et ainoastaan epäonnistu tehtävän suorituksessa vaan koet, että olet epäonnistunut ihminen. Tällainen tunne jää pitkäksi aikaa päälle ja ihminen alkaa soimata itseään kuinka huono hän on – vaikka on vain epäonnistunut jossain tehtävässä, jota muut eivät välttämättä ole edes huomanneet.

Heikon itsetunnon omaava näyttää muille, että osaa.

Heikon itsetunnon omaava ihminen voi olla erittäin taitava ja omata hyvän itseluottamuksen. Minulla oli kymmeniä vuosi hyvä itseluottamus mutta heikko itsetunto. En ollut oikeastaan lainkaan tietoinen itsetunnon merkityksestä ja olemassaolosta. Olin kuin Paluu tulevaisuuteen -trilogian Marty McFlyn, jolla on heikko itsetunto ja joka ei siedä nimittämistä pelkuriksi. Minut sai helposti näyttämään, että osaan ja uskallan pienellä härnäyksellä. Lähdin mm. muutaman viikon harjoituksella 30km:n juoksuun näyttämään, että kyllä se onnistuu harjoittelemattomaltakin – ja onnistuikin ihan hyvin. Samoin opiskeluaikana ylioppilaat pilkkasivat, että keskikoulun käynyt ei osaa matematiikkaa. Pitihän niille näyttää, että parista seuraavasta kokeesta saa huippupisteet, vaikka siinä olikin kova työ. Tällaisia episodeja oli vaikka kuinka paljon.

Jos itsetuntoni olisi ollut yhtä hyvä kuin itseluottamukseni, ei minun olisi aina tarvinnut vastata näihin ärsytyksiin näyttämällä. Olisin voinut vain todeta olevani eri mieltä ja tehdä niin kuin itse halusin, muista riippumatta.

Heikon itsetunnon omaava vertaa itseään jatkuvasti muihin

Jos ihminen kärsii heikosta itsetunnosta, hän ei näe omaa arvoaan. Hän vertaa itseään jatkuvasti muihin ja hänen käsityksensä itsestään vaihtelee sen mukaan miten hän kokee itsensä muihin nähden. Silloin ihminen kokee itsensä hyväksi vain jos kukaan muu ei ole parempi. Ihmisen on tällöin myös vaikea pitää itseään tasavertaisena. Hän on joko huonompi tai parempi kuin muut. 

Elämästä tulee paljon helpompaa ja mukavampaa, jos keskitymme alituisen kilpailun ja toisiin vertailun sijasta siihen, että opettelemme arvostaman itseämme ja ymmärrämme, että kelpaamme juuri sellaisina kuin olemme juuri nyt.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti