Näytetään tekstit, joissa on tunniste positiiviset ajatukset. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste positiiviset ajatukset. Näytä kaikki tekstit

torstai 9. tammikuuta 2014

Tie onnellisuuteen



Ensimmäinen askel onnellisuuteen edellyttää oppimista. On tärkeä oppia tietämään millä tavalla negatiiviset tunteet ja kielteinen käyttäytyminen ovat haitaksi onnellisuuden tavoittelussa ja miten positiiviset tunteet ovat avuksi. Seuraava vaihe on vakaumuksen kehittäminen. Oppiminen ja kasvatus ovat tärkeitä, koska niiden avulla ihmisessä kehittyy vakaumus muutoksen tarpeellisuudesta ja sitoutumishalu kasvaa. Tämä vakaumus pitää muuttaa päättäväisyydeksi. Sen jälkeen on päättäväisyys muutettava toiminnaksi – vahva päätös tekee mahdolliseksi jatkaa ponnistelua itse muutoksen saavuttamiseksi. Tämä viimeinen vaihe ponnistelu on ratkaiseva tekijä.



On kehitettävä vahva halu tai toive ja kasvatettava suuri innostus. Miten itseensä voi tavallisessa elämässä kehittää niin vahvan muuttumisen innon tai niin pakottavan muuttumistarpeen? Ihmistä rohkaistaan olemaan tietoinen tilapäisyydestään niin, että kun siihen liitetään käsitys ihmisenä olemisen valtavista mahdollisuuksista, herää tunne pakollisesta välttämättömyydestä. Tunne, että minun on käytettävä hyväkseni elämäni jokainen kallisarvoinen hetki.

Miksi muutos ei yleensä onnistu? Se johtuu siitä, että meille tulee tavaksi ja totumme tekemään asiat määrätyllä tavalla. Ja sitten me olemme eräässä mielessä hemmoteltuja ja teemme vain sitä mitä haluamme, asioista joita olemme tottuneet tekemään. Miten siitä voi päästä eroon? Käyttämällä hyväksi tottumusta. Sitkeästi totuttamalla pystymme varmasti omaksumaan uusia käyttäytymistapoja. Mutta edelleen on syytä tiedostaa, ettei todellinen muutos tapahdu päivissä. Jos harjoittelussa tulee vaikeuksia tai ongelmia, enemmän apua on siitä, että pysähtyy arvioimaan tilannetta ja katsoo sitä pitkällä aikavälillä eikä lyhyellä.

Dalailaman ajattelu viittaa hitaaseen kasvuun ja kypsymiseen. Hän uskoo mielen valtavaan, ehkä rajattomaan voimaan – ajatteluun, jota on systemaattisesti koulutettu, kohdistettu ja keskitetty ja jota vuosien kokemukset ja järkevä ajattelu ovat muokanneet. Tarvittiin pitkä aika sen käyttäytymis- ja ajattelutavan kehittymiseen, joka on saanut aikaan kaikki meidän ongelmamme. Pitkä aika tarvitaan myös niiden uusien tapojen omaksumiseen, jotka tuovat onnen. Ei ole mitään tapaa kiertää nämä kolme ratkaisevaa tekijää: päättäväisyys, ponnistelu ja aika. Ne ovat onnellisuuden todellinen salaisuus.

Muuttumisen polulle lähdettäessä on tärkeää asettaa realistiset tavoitteet. Jos odotukset ovat liian suuret, pettymys on valmiiksi pohjustettu. Jos odotukset ovat liian pienet, sammuu halu kokeilla omia rajoja ja saada käyttöön koko todellinen kapasiteettimme.

Koska meillä on kyky käyttää eri näkökulmia, me pystymme ottamaan itsestämme erilleen ne osat, joista haluamme päästä eroon tai joita vastaan haluamme taistella. Kaikki ”harhautuneet” mielentilat, kaikki kärsimystä aiheuttavat tunteet ja ajatukset, ovat periaatteessa vääristyneet siksi, että ne ovat pohjimmiltaan vääriä havaintoja kukin tilanteen varsinaisesta todellisuudesta. Toisaalta kaikkiin positiivisiin mielentiloihin liittyy sellainen ominaisuus, että niitä voi kehittää ja niiden voimaa vahvistaa rajattomasti, jos säännöllisesti valmentautumalla ja jatkuvasti totuttelemalla harjoittaa niitä.

Tämän lähtökohdan perusteluna on se tosiasia, että meidän positiiviset mielentilamme voivat toimia negatiivisten taipumusten ja harhaanjohtavien mielentilojen vastalääkkeenä. Toinen lähtökohta on siis se, että kun näiden vastalääkkeenä toimivien tilojen voimaa vahvistaa, mitä isommaksi se kasvaa, sitä paremmin ihminen pystyy vähentämään ajattelun ja tunne-elämän aiheuttamia kärsimyksiä ja sitä pienemmäksi hän pystyy kutistamaan negatiivisten taipumusten vaikutuksen ja tehon.

Kärsimystä aiheuttavat tunnetilat, kuten kiihtymys ja viha, nousevat esiin pääjuuresta, joka on tietämättömyys: väärä käsitys todellisuuden perimmäisestä luonteesta. Päästäkseen kokonaan eroon kaikista kielteisistä taipumuksistaan ihmisen on turvauduttava tietämättömyyden vastalääkkeeseen ”viisaustekijään”. Viisaustekijään kuuluu todellisuuden perimmäisen luonnon ymmärtäminen.

Mielen varsinainen luonto on puhdas. Negatiiviset tunteet eivät ole osa varsinaista puhdasta buddhaluontoa ja siksi on mahdollista hävittää ne täysin. Dalai Laman menetelmä onnen saavuttamiseksi perustuu siihen kumoukselliseen ideaan, etteivät negatiiviset mielentilat ole välttämättä osa ihmismieltä vaan tilapäisiä esteitä, jotka estävät meidän kaiken alla olevan, luonnollisen ilon ja onnen tilamme esiin pääsyn. Näin neuvoo Dalai Lama onnellisuuden saavuttamista kirjassa Onnellisuuden taito.

lauantai 4. tammikuuta 2014

Onnellisuus




Ihmisen olemassaolon tarkoitus on onnen etsintä.


Elämän tarkoitus


Usein kuulee väitettävän, että onnen tavoitteluun perustuva elämä on itsekeskeistä. Näin ei välttämättä ole. Itse asiassa tutkimukset osoittavat, että itsensä onnettomiksi tuntevat ihmiset ovat taipuvaisia keskittymään vain itseensä ja ovat usein sosiaalisesti eristyneitä ja epäluuloisia. Sen sijaan onnellisten ihmisten on havaittu olevan yleensä seurallisempia, joustavampia ja luovempia ja sietävän elämän jokapäiväisiä pettymyksiä paremmin kuin onnettomat ihmiset. Mikä kaikkein tärkeintä, onnellisten ihmisten on havaittu olevan rakastavampia ja anteeksiantavampia kuin onnettomien ihmisten.

Onnellisuus on todellinen tavoite, jota kohti voi edetä ottamalla selviä askeleita. Onnellisuuden voi saavuttaa mielen harjoittamisen avulla. Tiettyä sisäistä järjestelmällisyyttä noudattamalla ihminen voi saada aikaan muutoksen koko asennoitumisessaan, elämänkokemuksessaan ja suhtautumisessaan elämään. Onnellisuuteen pyrkimisestä on hyötyä paitsi itselle myös koko perheelle ja lopulta koko yhteiskunnalle.

Onnellisuus riippuu enemmän ihmisen mielentilasta kuin ulkoisista olosuhteista. Itse asiassa sillä, tunteeko itsensä tietyllä hetkellä onnelliseksi vai onnettomaksi, ei useinkaan ole juuri mitään tekemistä sen hetkisten olosuhteiden kanssa vaan tunne on riippuvainen siitä, millä tavoin tilanteen hahmottaa, miten tyytyväinen on siihen, miten itsellä asiat ovat. Tyytyväisyyden tunteeseen vaikuttaa hyvin vahvasti taipumuksemme vertailla asioita ja olosuhteita.


onnellisuus on sisäistä


Mitä suurempi on mielentyyneys, mitä suurempi on mielenrauha, sitä suurempi on kyky elää onnellista ja iloista elämää. Se, että mieli on tyyni tai rauhallinen, ei merkitse sitä, että olisi täysin ajatukseton tai aivan tyhjä. Mielenrauhan ja mielentyyneyden perustana on lempeys ja myötätunto. Silloin herkkyystaso ja tunnetaso ovat hyvin korkeat. Niin kauan kuin ihmiseltä puuttuu sellainen sisäinen kurinalaisuus, joka tuottaa tyynen mielen, olivatpa hänen ulkoiset edellytyksensä ja olosuhteensa miten hyvät tahansa, hän ei pysty niiden avulla saavuttamaan iloa ja onnellisuutta.


Mielen valmennus onnellisuuteen


Toisinaan ihmiset sekoittavat onnellisuuden ja mielihyvän. Aina valintatilanteessa kysy: ”Tuottaako se sinulle onnellisuutta?”

Ensimmäinen askel onnellisuuden tavoittelussa on oppiminen. Ensin on opittava, millä tavalla kielteiset tunnetilat ja käyttäytymistavat ovat meille vahingoksi ja millä tavalla myönteisistä tunteista on hyötyä. Myönteisten mielentilojen kuten ystävällisyyden ja myötätuntoisuuden kehittäminen johtaa psyykkiseen terveyteen ja onnellisuuteen.

Aivojen rakenne ja toiminta tekevät mahdolliseksi mielen systemaattisen harjoittamisen, onnellisuuden kehittämisen ja aidon sisäisen muutoksen valitsemalla tietoisesti positiiviset mielentilat, kohdistamalla huomio niihin ja vastustamalla negatiivisia mielentiloja. Meillä on syntyessämme aivot, joissa on valmiiksi tiettyjä vaistomaisia käyttäytymismalleja geneettisinä kytkentöinä: olemme älyllisesti, emotionaalisesti ja fyysisesti virittäytyneet vastaamaan ympäröiviin olosuhteisiin tavalla joka auttaa selviytymään. Nämä perusohjeet on kirjoitettu lukemattomien hermosolujen aktivointimalleihin, tarkasti määrättyihin aivosolujen yhteenliittymiin, jotka jokainen tietty tilanne, kokemus tai ajatus laukaisee toimimaan. Aivojemme kytkennät eivät kuitenkaan ole jähmeitä, vaan aivomme ovat myös sopeutumiskykyiset, plastiset.

Juuri tähän aivojen ominaisuuteen perustuu fysiologinen mahdollisuus kehittää mieltä. Ottamalla käyttöön ajatukset ja harjoittelemalla uudenlaisia ajattelutapoja pystymme muuntamaan hermosoluja ja vaikuttamaan aivojemme työskentelyyn. Siihen perustuu myös idea sisäisestä muutoksesta, joka alkaa oppimisesta ja edellyttää kurinalaista työskentelyä, jossa ”negatiivinen ehdollistuma” vähitellen korvataan ”positiivisella ehdollistumalla”.

Me kaikki etsimme onnea. Ja on selvää, että rakkaus, ystävällisyys, läheisyydentunne ja myötätunto luovat onnellisuutta. Meillä kaikilla on myötäsyntyinen kyky tuntea myötätuntoa - ihmisen kaikkein pohjimmainen luonto on lempeys.

On tieteellisten tosiasioiden vastaista väittää, että ihmisellä olisi synnynnäinen taipumus sotimiseen ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Sellaista käyttäytymismallia ei ole geneettisesti ohjelmoituna ihmisluonnossa.



Meidän on mietittävä mikä elämässä on todella arvokasta, mikä antaa elämällemme tarkoituksen ja pantava sen perusteella asiat arvojärjestykseen. Meidän tulee kehittää perimmäisiä hyvin inhimillisiä ominaisuuksia – lämpöä, ystävällisyyttä, myötätuntoa. Silloin elämästämme tulee rauhallisempi – onnellisempi.

On äärimmäisen tärkeää tajuta myötätunnon hyödyllisyys ja saada halu kehittää sitä. Kun alkaa mielessään suhtautua suopeasti ajatukseen myötätunnosta, heti kun tämä ajatus aktivoituu, silloin suhtautuminen muihin muuttuu automaattisesti. Kun lähestyy muita myötätuntoisesti, se vähentää automaattisesti pelkoja ja sallii avoimuuden suhteessa muihin. Se luo myönteisen ja ystävällisen ilmapiirin.



Tällaisia ajatuksia jäi mieleen Dalai Laman kirjasta Onnellisuuden taito.