Meditaatiota – hammaslääkärissä

Voimme kokea mitä haluamme missä tilanteessa haluamme. Me itse joka hetki luomme oman todellisuutemme omilla ajatuksillamme.

Minulla on ollut hammassärkyä jo jonkin aikaa. Ulkona kylmässä hampaita vihloo ja esimerkiksi jokin aika sitten kun olin ensin ulkona koiran kanssa ja sitten kohta saunassa, niin hampaat järkyttyivät pahemman kerran.

No nyt siis olin pääsemässä ehkä eroon näistä murheista. Odottelin hammaslääkäriin pääsyä lueskelemalla kirjaa – Apua kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta. Olin ajatuksiini vaipuneena kun lääkäri pyysi sisään.

Minulle on menossa juurihoito ja hammaslääkäri haluaa ehdottomasti puuduttaa, että saavat kaikessa rauhassa työskennellä. Pistetään puudutus ja saat odottaa hetken, niin käyn hakemassa tarvikkeita sillä aikaan; kertoo hammaslääkäri.

Rauhoitun, keskityn hengitykseen ja yritän rentoutua ”tuolissa” jossa minut on asetettu suunnilleen makaavaan asentoon – ei istumaan kuten joskus ennen hammaslääkärissä. Huoneessa pauhaa kovalla volyymillä radio. Se vaatii koko ajan huomiota ja vaikeuttaa rauhoittumista. Kysyn hoitajalta; miten jaksatte koko päivän kuunnella radiota – eikö se häiritse teitä. Ei sitä juuri huomaa, paitsi silloin kuin haluaa kuunnella sieltä jotain ja silloin se pitää olla aika kovalla, että kuulee sen poraamiseen äänien yli. Kerron, että kuuntelen radiota vain parturissa ja hammaslääkärissä. Hoitaja huomaa vihjeeni ja sen että radio on jäänyt kovalle, hän sulkee sen. Mikä ihana rauha, pääsen rauhoittumaan ja rentoutumaan kunnolla.

Hammaslääkäri palaa huoneeseen ja päästään asiaan – hampaan hoitoon. Hammaslääkäri tekee normaaleja hoitotoimenpiteitä, poraa väliaikaisen paikan pois, puhdistaa hammasta ja rakentaa sitten alusta alkaen uuden hampaan. Hammaslääkärin tuolissa on todella rentouttavaa olla. Kehoni on hyvin rauhallisessa tilassa. Huomaan, että kaulasta alaspäin keho on samalla tavalla kuin unessa – ”irti aivoista”. Nukkuessa toimiva mekanismi, joka estää unissa kävelyn, eli ei siirrä aivoissa tapahtuvaa toimintaa suoraa lihaksiin.

Tunnen halua nukahtaa hammaslääkärin tuoliin, kun minua porataan. Herää tunne – ei tässä nyt kehtaa nukahtaa kesken käsittelyn, aika hyvin olen onnistunut rentoutumaan – pitää kuitenkin pysyä hereillä. Ryhdyn tarkkailemaan kuinka kädet ja laitteet pyörivät suussa. Välillä tulee nestettä suuhun ja tarve nielaista – se piristää. Seuraavaksi tulee mieleen ooppera – erilaisia kauniisti toisiinsa lomittuvia ääniä tulee suussa tehtävistä operaatioista. Ajatus siirtyy balettiin – suussa on käynnissä pienten kätösten tai pikku-ukkojen tanssi, joka siirtyy rytmikkäästi vaiheesta toiseen. Kuinka juohevasti tämä tanssi sujuukaan ja kuinka paljon erilaiset äänet kuulostavat musiikilta. Olen todella kuin kuuntelemassa taide-esitystä, erittäin miellyttävässä tuolissa, täysin rentoutuneena. Ihminen on aika hassu olento – mikä tahansa asia voi aiheuttaa, mitä tahansa mielikuvia ja sitä kautta johtaa mihin tahansa tunteeseen.

Minua ei ole yleensä hammaslääkärissä poratessa puudutettu, olen sanonut, että eikö teillä ole nämä käsinojat sitä varten, että niistä puristetaan silloin kun sattuu. Olen sanonut, että hammaslääkäristä menee maku kun ei oikein tunne kipua - sitä, mitä tapahtuu. Ihmettelen itsekseni, onko hammaslääkärissä aina tällaista niillä, jotka ottavat puudutuksen – ei tunnu juuri mitään kehon tuntemuksia – vain ajatukset määräävät, sen mitä tunnet. Tämä kokemus saa minut vakavasti harkitsemaan sitä, että tästä lähtien suostun puudutukseen ja ryhdyn todella nautiskelemaan hammaslääkärissä käynnistä.


Suosittelen nauttimaan elämästä – myös hammaslääkärissä käynnistä.