Miksi nukumme aina,
emme uskalla maistaa elämää,
mitä pelkäämme,
itseämme vai muita,
vai jopa elämää.
Jokainen hetki
tarjoaa tilaisuuden herätä,
se ei kysy aikaa eikä paikkaa.
Tuska on tarpeellinen,
tuska on polttoainetta,
heräämisen sytykettä.
Miksi lääkitä laastarilla
ja vain peittää arvet.
Kehomme muistaa ikuisesti
kaikki nämä peitetyt haavat.
Miksi emme uskalla
parantua, herätä?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti