Ensimmäinen askel onnellisuuteen edellyttää oppimista. On tärkeä oppia tietämään millä tavalla negatiiviset tunteet ja kielteinen käyttäytyminen ovat haitaksi onnellisuuden tavoittelussa ja miten positiiviset tunteet ovat avuksi. Seuraava vaihe on vakaumuksen kehittäminen. Oppiminen ja kasvatus ovat tärkeitä, koska niiden avulla ihmisessä kehittyy vakaumus muutoksen tarpeellisuudesta ja sitoutumishalu kasvaa. Tämä vakaumus pitää muuttaa päättäväisyydeksi. Sen jälkeen on päättäväisyys muutettava toiminnaksi – vahva päätös tekee mahdolliseksi jatkaa ponnistelua itse muutoksen saavuttamiseksi. Tämä viimeinen vaihe ponnistelu on ratkaiseva tekijä.
On kehitettävä vahva halu tai toive ja kasvatettava suuri innostus. Miten itseensä voi tavallisessa elämässä kehittää niin vahvan muuttumisen innon tai niin pakottavan muuttumistarpeen? Ihmistä rohkaistaan olemaan tietoinen tilapäisyydestään niin, että kun siihen liitetään käsitys ihmisenä olemisen valtavista mahdollisuuksista, herää tunne pakollisesta välttämättömyydestä. Tunne, että minun on käytettävä hyväkseni elämäni jokainen kallisarvoinen hetki.
Miksi muutos ei yleensä onnistu? Se johtuu siitä, että meille tulee tavaksi ja totumme tekemään asiat määrätyllä tavalla. Ja sitten me olemme eräässä mielessä hemmoteltuja ja teemme vain sitä mitä haluamme, asioista joita olemme tottuneet tekemään. Miten siitä voi päästä eroon? Käyttämällä hyväksi tottumusta. Sitkeästi totuttamalla pystymme varmasti omaksumaan uusia käyttäytymistapoja. Mutta edelleen on syytä tiedostaa, ettei todellinen muutos tapahdu päivissä. Jos harjoittelussa tulee vaikeuksia tai ongelmia, enemmän apua on siitä, että pysähtyy arvioimaan tilannetta ja katsoo sitä pitkällä aikavälillä eikä lyhyellä.
Dalailaman ajattelu viittaa hitaaseen kasvuun ja kypsymiseen. Hän uskoo mielen valtavaan, ehkä rajattomaan voimaan – ajatteluun, jota on systemaattisesti koulutettu, kohdistettu ja keskitetty ja jota vuosien kokemukset ja järkevä ajattelu ovat muokanneet. Tarvittiin pitkä aika sen käyttäytymis- ja ajattelutavan kehittymiseen, joka on saanut aikaan kaikki meidän ongelmamme. Pitkä aika tarvitaan myös niiden uusien tapojen omaksumiseen, jotka tuovat onnen. Ei ole mitään tapaa kiertää nämä kolme ratkaisevaa tekijää: päättäväisyys, ponnistelu ja aika. Ne ovat onnellisuuden todellinen salaisuus.
Muuttumisen polulle lähdettäessä on tärkeää asettaa realistiset tavoitteet. Jos odotukset ovat liian suuret, pettymys on valmiiksi pohjustettu. Jos odotukset ovat liian pienet, sammuu halu kokeilla omia rajoja ja saada käyttöön koko todellinen kapasiteettimme.
Koska meillä on kyky käyttää eri näkökulmia, me pystymme ottamaan itsestämme erilleen ne osat, joista haluamme päästä eroon tai joita vastaan haluamme taistella. Kaikki ”harhautuneet” mielentilat, kaikki kärsimystä aiheuttavat tunteet ja ajatukset, ovat periaatteessa vääristyneet siksi, että ne ovat pohjimmiltaan vääriä havaintoja kukin tilanteen varsinaisesta todellisuudesta. Toisaalta kaikkiin positiivisiin mielentiloihin liittyy sellainen ominaisuus, että niitä voi kehittää ja niiden voimaa vahvistaa rajattomasti, jos säännöllisesti valmentautumalla ja jatkuvasti totuttelemalla harjoittaa niitä.
Tämän lähtökohdan perusteluna on se tosiasia, että meidän positiiviset mielentilamme voivat toimia negatiivisten taipumusten ja harhaanjohtavien mielentilojen vastalääkkeenä. Toinen lähtökohta on siis se, että kun näiden vastalääkkeenä toimivien tilojen voimaa vahvistaa, mitä isommaksi se kasvaa, sitä paremmin ihminen pystyy vähentämään ajattelun ja tunne-elämän aiheuttamia kärsimyksiä ja sitä pienemmäksi hän pystyy kutistamaan negatiivisten taipumusten vaikutuksen ja tehon.
Kärsimystä aiheuttavat tunnetilat, kuten kiihtymys ja viha, nousevat esiin pääjuuresta, joka on tietämättömyys: väärä käsitys todellisuuden perimmäisestä luonteesta. Päästäkseen kokonaan eroon kaikista kielteisistä taipumuksistaan ihmisen on turvauduttava tietämättömyyden vastalääkkeeseen ”viisaustekijään”. Viisaustekijään kuuluu todellisuuden perimmäisen luonnon ymmärtäminen.
Mielen varsinainen luonto on puhdas. Negatiiviset tunteet eivät ole osa varsinaista puhdasta buddhaluontoa ja siksi on mahdollista hävittää ne täysin. Dalai Laman menetelmä onnen saavuttamiseksi perustuu siihen kumoukselliseen ideaan, etteivät negatiiviset mielentilat ole välttämättä osa ihmismieltä vaan tilapäisiä esteitä, jotka estävät meidän kaiken alla olevan, luonnollisen ilon ja onnen tilamme esiin pääsyn. Näin neuvoo Dalai Lama onnellisuuden saavuttamista kirjassa Onnellisuuden taito.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti