Löydä ilo pienistä asioista

Olen harjoitellut länsäolon taitoa. Se auttaa huomaamaan asioita, joita ei ehkä muuten havaitsisi.

Näin keväällä on hyvät edellytykset löytää ilon aiheita luonnosta. Luonto alkaa herätä talven horroksesta ja kohta meillä on kesä. On ihmeellistä huomata, että joitain vuosia sitten en huomannut lainkaan esimerkiksi lintujen laulua. Miten se on mahdollista? Nyt kuulen sitä jatkuvasti ja se tuntuu hienolta. Miten pysähtyminen ja luonnon havainnointi oli ennen niin vieras asia. Me ihmiset näemme sen, minkä haluamme nähdä, sen mihin kiinnitämme huomiotamme. Muut asiat menevät meiltä ohi, ne ovat yleistä hälyä, jonka aivot jättävät huomiotta, jotta voisimme keskittyä siihen, mitä pidämme tärkeänä meille. 

Mieti siis tarkkaan, mikä on sinulle tärkeätä, se on se minkä näet ja huomaat. Vaikka et miettisi tietoisesti, mikä sinulle on tärkeätä, aivosi tekevät sen joka tapauksessa tiedostamattasi. Silloin aivot tulkitsevat aikaisemmasta informaatiosta, mikä sinulle sopii, mikä on sinulle tärkeätä. Me luulemme, että näemme maailman sellaisena kun se on. Me näemme maailman sellaisena, kun haluamme itse sen nähdä.

 

Kevätaurinko leikkii vedessä.

 

 Vielä hetki sitten oli lunta ja saattoi tarkkailla oravaa syömäpuuhissa.

 Kevään ensimmäiset merkit leskenlehdet löytävät tiensä valoon.

 

Kevään ensimmäinen perhonen ja aika komea heti.

 

Elämä on vahva voima, se löytää tiensä vaikeissakin paikoissa ja jopa kukkoistaa siellä.

 Ja kohta on jo kukkia vaikka kuinka paljon ja joku pörriäinen jo siellä lentää.

 Sinivuokotkin ovat jo täällä.

Aivot eivät toimi kameran tavoin, ne eivät tallenna sinulle kuvaa maailmasta. Kaikki se mitä näet, on aivojen tulkinta siitä, mitä sinulle kannattaa näyttää. Kaikki on moneen kertaan koodattu ja muokattu sellaiseen muotoon, että se sopii sinulle. 

Mieti millaisen maailman sinä haluat nähdä. Löydätkö siitä iloa ja valoa, vai tuskaa ja murhetta?